pientalosuunnittelija

Rakentamisen kustannuksista Harvasta virheestä aiheutuu yhtä paljon harmia kuin oman rakennushankkeen alibudjetoinnista. Alibudjetointi vähimmillään teettää turhaa työtä hankkeen alkuvaiheessa ja pahimmillaan alibudjetointi paljastuu vasta rakentamisvaiheessa – ja johtaa rahojen kesken loppumiseen, mikä on äärimmäisen paineistava kokemus. Siksi budjetointi pitää aloittaa heti hankkeen ensimetreillä. Heti, kun on tiedossa se, paljonko tiloja halutaan rakentaa, kannattaa laatia laskelma hankkeen laajuudesta – bruttoneliöt on hankkeen laajuutta parhaiten kuvaava suure (bruttoneliöihin lasketaan myös kerrosalaan kuulumattomat tilat). Kokonaiskustannuksiin vaikuttavista seikoista tärkeimmät ovat hankkeen laajuus (bruttoneliöt), laatutaso, rakennuksen muotoilu ja toteutustapa. Kustannuksiksi ei yleensä lasketa tontin hintaa, mutta sen jälkeen kaikki muu lasketaan. Esimerkiksi rakennusaikainen korkokustannus ja työmaan energiankulutus ovat ihan selkeästi rakentamisen kustannuksia. Itse lähden hankesuunnitteluvaiheessa siitä perusolettamuksesta, että kokonaan ulkopuolisilla teetetty, puurakenteinen, keskikokoinen ja tavanomaista laatua materiaaleissa sisältävä talo maksaa vähintään 1.800 euroa bruttoneliöltä. Hiemankaan edustavampaa laatua materiaaleiltaan sisältävän talon hinta kipuaakin sitten jo yli 2.000 euroon bruttoneliöltä – ja laadusta puhuttaessa kustannuksilla ei kattoa olekaan. Tuosta 1.800-2.000 eurosta pystyy säästämään noin 20 % omajohtoisuudella – siis siten, että rakentajaperhe ryhtyy hankkeen ajaksi ”rakennusliikkeeksi” hankkien itse kaikki tavarat suoraan tavarantoimittajilta ja työvoima palkataan suoraan työsuhteeseen. Omajohtoisesti (ilman omaa suorittavaa työtä) toteutettujen hankkeiden hankesuunnittelussa käytän yleensä kustannushaarukkaa 1.500-1.600 euroa bruttoneliöltä. Paikalla rakennettavan omakotitalon kustannuksista noin 30 % on rakennusteknisiä töitä, jotka on periaatteessa mahdollista tehdä itse. Siis kokonaan itse tehden ja omajohtoisesti materiaalit hankkien on realistista tavoitella kustannustasoa 1.100-1.200 euroa bruttoneliöltä. Kivi- ja hirsitaloissa noihin lukuihin kannattaa varata 200 euroa bruttoneliöltä lisää. Monimuotoisuus maksaa helposti 200 euroa bruttoneliöltä lisää. Rakennuksen koko vaikuttaa neliöhintoihin siten, että pienemmässä talossa neliöhinta nousee. Nuo edellä olevat luvut pätevät taloille, jotka ovat noin 200 bruttoneliötä. Noita kustannusarvioita on syytä korottaa 100 eurolla rakennettaessa bruttoalaltaan 150 neliöistä taloa tai 200 eurolla talon ollessa kokoluokkaa 100 bruttoneliötä. Yksi hintamielikuvaa vääristävä seikka on nykyinen valmistalobisnes. Useat talotoimittajat markkinoivat valmistalona, muuttovalmiina tai muulla hyvin korkeaan valmiusasteeseen viittaavalla nimellä tuotteita, joita itse en noilla nimillä kutsuisi – mielestäni tuo on harhaanjohtavaa markkinointia. On nimittäin niin, että hyvin yleisesti nuo noilla nimillä markkinoitavat tuotteet ovat valmiusasteeltaan vain 70 %. Niissä useimmissa jätetään suurin osa rakennuttamisen, maatöiden ja pihatöiden kustannuksista tilaajalle. Kun arvioitte valmistalojen hintoja, kehotan varaamaan hankesuunnitelmassa valmistalon hinnan päälle vähintään 35…40 % sen paketin hinnasta, jottei hankkeen toteutusvaiheessa tule ikäviä kustannusylityksiä. Lopuksi muistuttaisin siitä, että budjetointivaiheessa ei määritellä talon hintaa vaan varaudutaan siihen, että hankkeeseen on riittävät resurssit olemassa. Ja tämä siis tehdään ennen kuin taloa aletaan tosissaan suunnittelemaan – tarkoituksena varmistaa, ettei suunnitella turhaan. Mikään ei ole niin harmillista, kuin suunnitella unelmien talo vain todetakseen, ettei siihen ole varaa. Muut artikkelit: Paluu etusivulle Yksilöllinen vai mallistotalo Rakennushankkeen organisointi Rauno Kangas pähkinänkuoressa

TALOAPU RAUNO KANGAS | TELJINTIE 15 | 40530 JYVÄSKYLÄ | PUH 044-9764941 | E-MAIL